
Kylmä sota oli Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välillä käyty geopoliittinen konflikti, joka vaikutti lähes kaikkiin maailman maihin. Vaikka varsinaista sotatoimintaa ei juurikaan tapahtunut, koko maailman poliittiset, taloudelliset ja ideologiset suhteet joutuivat koetukselle.
1940-luku
Kylmän sodan juuret juontuvat toisen maailmansodan loppuaikoihin 1940-luvun alkuun. Yhdysvaltojen presidentti Franklin D. Roosevelt oli solminut yhteistyösopimuksen Neuvostoliiton kanssa toisen maailmansodan aikana. Kuitenkin Neuvostoliiton johtajan Jossif Stalinin kuoltua vuonna 1953 suhteet kiristyivät nopeasti.
1950-luku
1950-luvun alussa Yhdysvallat ja Neuvostoliitto olivat alkaneet rakentaa ydinasearsenaalia. Korean sota vuosina 1950-1953 oli yksi kuumimmista konflikteista Kylmän sodan aikana. Vuonna 1956 Neuvostoliitto murskasi Unkarin kansannousun, mikä aiheutti laajamittaista paheksuntaa länsimaissa.
1960-luku
Kylmän sodan huippukausi oli 1960-luku, jolloin Yhdysvallat ja Neuvostoliitto osallistuivat moniin paikallisiin konflikteihin. Kuuban ohjuskriisi vuonna 1962 oli yksi lähimpänä ollut tilanne, joka olisi saattanut johtaa ydinsotaan.
1970-luku
1970-luvulla Neuvostoliiton talous alkoi kuihtua, mutta maan ydinasekyky pysyi edelleen vahvana. Yhdysvallat ja Neuvostoliitto aloittivat SALT-konferenssit ydinaseiden rajoittamiseksi ja asesopimuksien solmimiseksi.
1980-luku
1980-luvulla Ronald Reaganin hallitus aloitti aseiden kilpavarustelun Neuvostoliiton painostamiseksi. Tämä taktiikka näytti toimivan, kun Neuvostoliitto alkoi romahtaa 1989.
1990-luku
Vuoden 1991 jälkeen Neuvostoliitto hajosi, ja Kylmä sota päättyi. Euroopan tilanne muuttui dramaattisesti, kun Keski- ja Itä-Euroopan maat pääsivät eroon Neuvostoliiton vaikutusvallasta. Kylmä sodan jälkeen Yhdysvallat ja Venäjä ovat pyrkineet luomaan ystävällisempiä suhteita, mutta ongelmat ovat edelleen olemassa.
Yhteenveto
Kylmä sota oli yksi maailmanhistorian pitkäkestoisimmista ja merkittävimmistä konflikteista. Sen vaikutukset ovat edelleen nähtävissä maailmanlaajuisesti, ja sen perinnöt näkyvät edelleen nykypäivän maailmanpolitiikassa.