Kognitiivinen dissonanssi on psykologinen ilmiö, joka viittaa ristiriitaan yksilön uskomusten, ajatusten tai käyttäytymisen välillä. Tämä ristiriita aiheuttaa epämukavuutta tai stressiä yksilölle, ja hän pyrkii usein ratkaisemaan tämän tilanteen muuttamalla ajatuksiaan tai käyttäytymistään.
Kognitiivinen dissonanssi perustuu psykologiseen teoriaan, jonka amerikkalainen psykologi Leon Festinger kehitti 1950-luvulla. Teorian mukaan yksilöillä on pyrkimys ylläpitää johdonmukaisuutta, ja kun heidän uskomuksensa tai toimintansa ovat ristiriidassa keskenään, se aiheuttaa epämukavuutta.
Esimerkiksi, jos henkilö tupakoi vaikka samalla tiedostaa tupakoinnin terveysriskit, hän kokee kognitiivista dissonanssia. Tämä epämukavuus voi johtaa useisiin erilaisiin reaktioihin, kuten tupakoinnin lopettamiseen, tupakoinnin puolustamiseen tai terveysriskien vähättelyyn.
Kognitiivinen dissonanssi voi myös ilmetä esimerkiksi ostoskäyttäytymisessä. Jos henkilö pitää itseään ympäristötietoisena ja eettisiä arvoja kunnioittavana kuluttajana, mutta samalla hän tekee ostoksia yrityksistä, jotka eivät noudata näitä arvoja, hän kokee ristiriitaa ja epämukavuutta.
Yksi tapa käsitellä kognitiivista dissonanssia on muuttaa omia ajatuksiaan tai käyttäytymistään, jotta ne olisivat yhteneväisiä keskenään. Tämä voi tapahtua esimerkiksi tiedon hankkimisen, keskustelun ja itseymmärryksen lisäämisen kautta. Toisaalta kognitiivista dissonanssia voi myös pyrkiä lieventämään vähentämällä ristiriitoja aiheuttavaa tekijää.
Kognitiivinen dissonanssi on siis merkittävä ilmiö psykologiassa, ja se vaikuttaa moniin eri elämänalueisiin. Ymmärtämällä tätä ilmiötä paremmin, on mahdollista kehittää keinoja sen hallitsemiseksi ja sen aiheuttaman epämukavuuden vähentämiseksi.