Kapea kognitiivinen on käsite, joka liittyy ihmisen kykyyn hahmottaa ja käsitellä tiettyjä ärsykkeitä tai informaatiota. Se viittaa tiettyyn kognitiivisen prosessin osa-alueeseen, joka on erikoistunut johonkin tiettyyn tehtävään tai tiettyyn tyyppiseen informaatioon. Kapea kognitiivinen kyky voi liittyä esimerkiksi kasvojen tunnistamiseen, numeroiden käsittelyyn tai kielen ymmärtämiseen.
Usein kapeasta kognitiivisesta kyvystä puhuttaessa tarkoitetaan henkilön erinomaista kykyä suoriutua tietyntyyppisestä kognitiivisesta tehtävästä verrattuna muihin tehtäviin. Tällainen henkilö voi esimerkiksi olla erittäin hyvä tunnistamaan kasvoja, mutta samalla heikompi muilla kognitiivisen prosessin osa-alueilla. Kapea kognitiivinen kyky voi olla synnynnäinen tai kehittyä harjoituksen kautta.
Esimerkkejä kapeasta kognitiivisesta kyvystä ovat esimerkiksi fotografinen muisti, jossa henkilö kykenee muistamaan tarkasti ja yksityiskohtaisesti jonkin tilanteen, kuvan tai tiedon. Toisaalta kapea kognitiivinen kyky voi olla myös heikompi kuin keskiverto tietyssä osa-alueessa, kuten esimerkiksi matematiikassa tai kielellisessä päättelyssä.
Kapeita kognitiivisia kykyjä voidaan tutkia erilaisin menetelmin, kuten neuropsykologisilla testeillä ja kognitiivisilla tehtävillä. Tällaiset testit voivat auttaa selvittämään yksilön vahvuuksia ja heikkouksia eri kognitiivisilla alueilla. Tutkimalla ja ymmärtämällä kapeita kognitiivisia kykyjä voidaan kehittää uusia menetelmiä esimerkiksi oppimisvaikeuksien tunnistamiseen ja niiden hoitamiseen.
Kapean kognitiivisen kyvyn merkitys vaihtelee eri ympäristöissä ja tilanteissa. Esimerkiksi musiikinäkemyksessä kapea kognitiivinen kyky voi auttaa huomaamaan pieniä yksityiskohtia musiikissa, jotka muut saattavat ohittaa. Samalla se voi mahdollistaa muusikon tarkemman ilmaisun ja sovituksen musiikin parissa.
Kapea kognitiivinen kyky voi olla myös osa laajempaa kognitiivista kokonaisuutta. Esimerkiksi tarkkaavaisuuden säätelyyn liittyy usein tarve kyetä keskittymään tietyntyyppiseen informaatioon samalla, kun muu ympärillä oleva informaatio jää taka-alalle. Tällainen kapea kognitiivinen kyky voi olla hyödyllinen esimerkiksi urheilussa, taiteessa tai muissa tarkkaavaisuutta vaativissa tilanteissa.
Yhteenvetona voidaan todeta, että kapea kognitiivinen kyky viittaa ihmisen erityiseen taitoon tai vahvuuteen tietyssä kognitiivisen prosessin osa-alueessa. Se voi olla erinomaisen kyvyn ohella myös heikkous jossain toisessa osa-alueessa. Kapeat kognitiiviset kyvyt voivat vaihdella yksilöittäin ja niitä voidaan hyödyntää monilla eri elämänalueilla.